Aitoa saamelaistietoutta saa, kun tarpeeksi maksaa
Metsäsaamelaisten edustustuksellinen elin Lapinkylien parlamentti on laatinut saamelaisten yhdenvertaisuutta korostavat tavoitteet työvälineeksi tulevalle Suomen valtion hallitukselle hallitusohjelmaan. Saamelaiskäräjälain uudistus on edelleen hyvin ajankohtainen asia. Se tulisi toteuttaa kaikkia saamelaisryhmiä kuunnellen. Yksityiskohtaisemmin tavoitteisiin voi perehtyä Lapinkylien Parlamentin verkkosivuilla.
Olen iloinen, että Lapinkylien parlamentti esittää tavoitteissaan laajasti yhdenvertaisuutta useista eri tulokulmista. Valtamedia on nostanut kuumiksi puheenaiheiksi lähinnä Saamelaiskäräjien itsensä korostamat asiat, jotka kaikkinensa kulminoituvat vain äänioikeuden ympärille ja Lapinkylien saamelaisten mustamaalaamiseen. Olisi aika päästä yli jaottelusta a- ja b-luokan saamelaisiin ja vetää yhtä köyttä. Näin voitaisiin tehokkaammin keskittää käytössä olevat voimavarat työhön kulttuurin, kielten ja luonnon hyvinvoinnin puolesta. Yhteistyön ja solidaarisuuden pitäisi olla tällä hetkellä, juuri tässä maailman ajassa kaiken keskiössä, jotta pohjoisen kriisiytyneen tilanteen olisi mahdollista purkautua.
Saamelaiskäräjät kokoustivat 14.4.2023. Esityslistalla oli mm. Saamelaiskäräjien yleisavustuksen talousarvioesitys vuodelle 2024 . Viestintään oli budjetoitu 180 000 euroa lisää ja tämäkin tulisi suoraan valtion kassasta tuen muodossa. Pirita Näkkäläjärven mukaan tällä summalla olisi ehdottoman tärkeä kitkeä pois väärää tietoa ja pyrkiä saamaan ulos aitoa oikeaa tietoa. Inka Kangasniemen kysyessä tarkennusta siihen, mitä tietoa Näkkäläjärven mukaan levitetään, ei vastausta saatu. Vallitseva ilmapiiri tuntui myötäilevän Näkkäläjärven kantaa, vaikka kysymyksiin ei vastattu eikä selityksiä annettu.
Tämänkaltainen vihjailu on hyvin tyypillinen tapa, kuinka Saamelaiskäräjien edustus tuo asioita ilmi ja kuinka se keskustelee julkisilla foorumeilla. Vaarallista se on sen vuoksi, ettei valtaväestö sitä osaa tai uskalla edes kyseenalaistaa. Saamelaiskäräjien omintakeista toimintaa alleviivaa myös se, että kokous päättyi ulosmarssiin, jonka johdosta kokous ei enää ollut päätösvaltainen. Ulosmarssia edelsi mm. keskustelu, joka koski 86 äänestysluettelossa olleen saamelaisen poistamista luettelosta. Kyseinen tapaus ei edes ollut kokouksen asialistalla.Tapauksen olisi luullut kiinnostavan myös kansallista mediaa, mutta ainoatakaan otsikkoa tai edes mainintaa tapahtuneesta emme nähneet.
Tietysti kukaan ei voi kieltää, kuinka paljon Saamelaiskäräjät ovat tiettyjä saamen kieliä ja kulttuurityötä vieneet eteenpäin vuosien kuluessa. Kyse on siitä, että resursseja ei ole jaettu oikeuden mukaisesti kaikkien saamenkansanosien kesken. Muistanemme kaikki meemin, jossa kolme eripituista henkilöä seisoo laatikoiden päällä korkean aidan vierustalla. Jos kaikille henkilöille antaa saman määrän laatikoita, lyhyin henkilö ei siltikään näe aidan yli. Saamelaisasioissa laatikoita ei mielellään edes jaettaisi kuin vain heille, joiden kulttuuriset näytöt ovat jo huomattavat eli kuvauksen pisimmille henkilöille. Ja sitten on myös ne, jotka halutaan poistaa kuvasta kokonaan.
On kaiken kaikkiaan absurdi ajatus, että valtio lähtisi rahoittamaan saamelaisten kahtia jakoa. Todellisuus on kuitenkin toinen, koska Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Vuonna 2022 toimintaan oli varattu valtion talousarviossa yli 2 miljoonaa euroa.
