Kaikilla saamelaislapsilla on oikeus kulttuuriseen perintöönsä

Ihmiskäsitys ohjaa tapaa, jolla ihmiset suhtautuvat itseensä ja toisiinsa. Siihen sisältyy tulkinta ihmisen arvosta, elämän tarkoituksesta ja hyvän ja pahan olemuksesta. Ihmiskuvalla taas tarkoitetaan sitä tietoa ja kokemusta, joka on saatu ihmisestä ja hänen elinympäristöstään ja jota uusi tieto ja kokemus muuttavat. Ihmiskuva on osa ihmiskäsitystä. Nämä termit tulee ottaa huomioon, kun pyritään määrittämään ihmisen tai yhteisön identiteettiä, alkuperää tai päämäärää. Erityisen herkkiä ja keskeisiä seikkoja nämä ovat, kun puhutaan lasten ja nuorten psykofyysisestä hyvinvoinnista ja näiden tekijöiden vaikutuksesta kasvuun ja kehitykseen. 

Saamelaisaktivisteiksi tituleeratut Petra Laiti ja Anni-Sofia Niittyvuopio kirjoittavat HS 22.2.2023 mielipidepalstalla, että keskustelua saamelaiskäräjälain uudistamisesta on käyty pääosin lain pykälistä, ei niinkään sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. On totta, että saamelaiskäräjien edustus ei ole ollut aloitteellinen objektiivisessa vaikutusten arvioinnissa muutosehdotustensa osalta. Tähän heillä olisi ollut aikaa kymmenen vuotta. Sen sijaan he ovat edistäneet aktiivisesti vastakkainasettelua julkisessa keskustelussa, mikä väistämättä on vääristänyt kuvaa vallitsevasta tilanteesta. Lisäksi Laiti ja Niittyvuopio mielipidekirjoituksensa mukaan, nurinkurisestikin, kokevat, että identiteetin kieltäminen lailla osalta saamelaissukuja, -perheitä ja -lapsia tukisi ja edistäisi saamelaista kulttuuria, kieltä ja elämäntapaa.

Saamelaiskärjälakia lobbaavat tahot pyrkivät aktiivisesti edistämään jo ennestään hauraan kielensä menettäneen saamenkansanosan assimilaatiota. Saamelaista kulttuuria on muuallakin kuin ns. Saamenmaalla. Nykyisten metsä- ja inarinsaamelaisten sukupolvien voimaantuminen ei ole uhka saamelaisuudelle vaan todiste saamelaisen kulttuurin monimuotoisuudesta.

Kun keskustelua käydään näinkin haasteellisessa ilmapiirissä, ei se voi olla hyväksi kenellekään. Kaikkein vähiten lapsille ja nuorille, jotka väistämättä joutuvat kohtaamaan aikuisten ja yhteiskunnan pahoinvoinnin tavalla tai toisella. Heidän omakohtaisista syrjintäkokemuksista puhumattakaan. Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia on peräänkuuluttanut mm. Lapinkylien parlamentin puheenjohtaja Merja Mattila saamelaiskärjälakimuutosehdostusta koskevissa lakivaliokuntien kuulemisissa tammikuussa 2023.

Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia tulisi tehdä alueellisesti sekä kaikki saamelaisryhmät huomioiden. Se, että joku yksin määrittää toimintatavan, oli se sitten saamelaiskäräjät tai valtio, ei voi johtaa yhdenvertaiseen lopputulokseen. Keskiöön on nostettava lasten ja nuorten oikeudet kulttuuriseen perintöönsä.